Vatsabarometri kertoo, miten ruotsalaisten vatsa jaksaa.
1. Seitsemän kymmenestä ruotsalaisesta sanoo, että heillä on ollut vatsa- tai suolisto-ongelmia viimeisten 12 kuukauden aikana.
- Pääasiassa nuoremmat 18-34-vuotiaat.
- Myös naisilla on ollut ongelmia enemmän kuin miehillä.
- 55-74-vuotiailla ruotsalaisilla on ollut vähemmän ongelmia kuin nuoremmilla.
2. Joka kolmannella ruotsalaisella on ollut ongelmia suolistokaasun kanssa viimeisen vuoden aikana.
- Suolistokaasu/ilmavaivat ovat yleisin ongelma.
- Naisilla on enemmän ongelmia kuin miehillä
- Nuoremmalla ikäryhmällä (18-34-vuotiaat) oli enemmän ongelmia suolistokaasujen ja turvotuksen kanssa kuin vanhemmalla ikäryhmällä.
3. Ruotsalaiset, joilla on vatsa- tai suolisto-ongelmia, uskovat pääasiassa, että ongelmat johtuvat stressistä, huonosta ruokavaliosta tai huonoista ruokatottumuksista.
-Erityisesti nuorempi ikäryhmä (18-34 vuotta) tunnistaa tämän ongelman.
- Eläkeläiset uskovat todennäköisemmin ongelmien johtuvan lääkityksestä tai lääkkeiden sivuvaikutuksista.
4. Useampi kuin yksi kolmesta vatsa- tai suolisto-ongelmista kärsivästä ruotsalaisesta on välttänyt jotakin tiettyä ruokaa vaivojensa takia.
5. Lähinnä nuoremmat ikäryhmät kertovat välttelevänsä sosiaalisia tilanteita, liikuntaa tai työtä ongelmiensa vuoksi.
Seitsemällä kymmenestä on ongelmia:
- ja tältä ongelmat näyttävät:
70 prosenttia myöntävät, että heillä on ollut erilaisia vatsavaivoja viimeisten 12 kuukauden aikana. Ilma, nipistely, turvotus ja kuriseva vatsa ovat merkittävä osa ongelmista.
70 %:lla ihmisistä on ollut yksi tai useampi näistä ongelmista
Ongelmia liiallisen ilman kanssa vatsassa 35 %
Ripuli 29%
Närästys/happamat röyhtäykset 28%
Vatsakipu/vatsan nipistely 27%
Hidastunut vatsan toiminta 24%
Pullottava/turvonnut vatsa 24%
Kuriseva vatsa 20%
Ummetus 12%
Ruoansulatusongelmat 6 %
Muut ongelmat 6 %
Ei valituksia viimeisten 12 kuukauden aikana 30 %
* Tutkimuksen toteutti markkinatutkimusyhtiö YouGov. Yhteensä 1006 verkkohaastattelua tehtiin 18-74-vuotiaille naisille ja miehille.
Ärtynyt suolisto, IBS, turvotus, suolistokaasut
Kuuntele Stine Åsellin (tuotepäällikkö LactiPlus) ja Suzanne Axellin (toimittaja ja ohjelmajuontaja) keskustelua IBS:stä ja herkkävatsaisuudesta.
Bakteerit, Suolistofloora, Vatsan terveys
Kuuntele Stine Åsellin (tuotepäällikkö LactiPlus) ja Suzanne Axellin (toimittaja ja ohjelmajuontaja) keskustelua suolistofloorasta ja hyvien bakteerien merkityksestä suolistomme terveydelle.
Vahvista lapsesi immuunijärjestelmää, sisältää hyviä bakteereja ja D-vitamiinia.
Kuuntele Stine Åsellin (tuotepäällikkö LactiPlus) ja Suzanne Axellin (toimittaja ja ohjelmajuontaja) keskustelua VAB:stä, vauvan immuunijärjestelmästä, hyvistä bakteereista ja D-vitamiinista.
Pullottava vatsa ja ilmavaivoja? Miten tasapainottaa suolistoflooraa
Kuuntele Stine Åsellin (tuotepäällikkö LactiPlus) ja Suzanne Axellin (toimittaja ja ohjelmajuontaja) keskustelua yhdestä Ruotsin yleisimmästä ongelmasta, nimittäin hyvästä ja tasapainoisesta suolistofloorasta.
S.Boulardii - probioottihiiva, joka pelastaa loman
Vuonna 1923 ranskalainen mikrobiologi Henri Boulard matkusti Kaakkois-Aasiassa ja joutui keskelle koleraepidemiaa. Hän huomasi, että paikalliset valmistavat litsiluumun ja mangostaanin kuorista teetä koleran aiheuttaman akuutin ripulin lievittämiseksi, mikä sai hänet uteliaaksi.
Maitohappobakteerien käytön merkitys
Huono ruokavalio ja stressaavat elämäntavat aiheuttavat suuria haasteita suolistoflooralle. Tiedämme nyt, että suolistoflooran rikkauteen ja bakteerien määrään vaikuttavat elintavat ja syöminen. Mitä rikkaampi suolistofloora on, sitä vastustuskykyisempiä olemme sairauksia ja epätasapainoa vastaan.
Pienten lasten tärkeä suolistofloora
Suolistofloora vakiintuu ja kehittyy vähitellen eri vaiheissa näiden 1 000 päivän aikana. Monet tekijät vaikuttavat suolistoflooran monimuotoisuuteen ja koostumukseen.
Mikro-organismit ja probiootit
Sana "probiootti" keksittiin vuonna 1965, mutta alunperin se tulee kreikan kielen sanasta "elämän puolesta". Maailman terveysjärjestö (WHO) on sittemmin määritellyt sanan ja sen merkityksen....
Varmistettu selviytyminen ja patentoidut suojaustekniikat
Maitohappobakteerien ominaisuudet ja toiminta riippuvat niiden elinkelpoisuudesta isännän ruoansulatuskanavassa, jossa ne ensisijaisesti toimivat.
Matkakumppani, joka voi pelastaa lomasi
Matkoilla on olemassa riski vatsavaivoista ja vessassa vietetyistä lomapäivistä. Oikein valmistautumalla riskiä voidaan kuitenkin vähentää tai se voidaan poistaa.
Levoton vatsa
Ruoansulatuskanavan häiriöt - tai "vatsavaivat" - ovat valitettavasti nykyään laajalle levinnyt ongelma.
Suolistosta ja mikrofloorasta
Suolisto on raja kehon ulko- ja sisäpuolen välillä ja myös kehon tärkein kontaktin ja vaihdon alue.
Maitohappobakteereista
Mikro-organismeja esiintyy kaikkialla maapallolla, niin ihmisissä kuin eläimissäkin. Kaikessa vedessä, hengitysilmassa ja ruoassa, jota syömme.
Vatsan pullottaminen, turvotus ja suolistokaasut - ruotsalaisnaisten yleisimmät vatsavaivat.
Pullottava vatsa ja ilmavaivat ovat ruotsalaisnaisten ylivoimaisesti yleisimpiä vatsaongelmia.
Määrittely osoittaa bakteerikantojen erityisominaisuudet.
Esimerkiksi Lactobacillus acidophilus -kantoja on monia erilaisia, mutta niillä kaikilla ei ole samoja ominaisuuksia, vaan ne vaikuttavat ympäristöönsä eri tavoin.
Valmistajamme
Mikrobiologi, tohtori José Maria Rosell ja tohtori Edouard Brochu perustivat vuonna 1934 Institut Rosellin, joka on ollut probioottien kehittämisen maailmanlaajuinen edelläkävijä.
Vatsabarometri kertoo, miten ruotsalaisten vatsa jaksaa.
70 prosenttia sanoo, että heillä on ollut erityyppisiä vatsavaivoja viimeisten 12 kuukauden aikana.
